Julkaistu
07.09.2010
Kun Janne Katajisto kävelee kotikaupunkinsa Kankaanpään ulkopuolella kadulla vastaan, on vaikea kuvitella, että kyseessä olisi yksi Suomen parhaista raskaansarjan nyrkkeilijöistä. Kankaanpäässä Katajisto tunnetaan hyvin jo amatööriuraltaan, mutta muille suomalaisille tämä ennemmin lempeää nallekarhua kuin kovaa ja nopeasti iskevää ammattinyrkkeilijää muistuttava mies on kuitenkin vielä jäänyt turhankin tuntemattomaksi.

Janne Katajisto syntyi Kankaanpäässä vanhempiensa esikoiseksi itse kuvailemaansa ns. perusperheeseen, joka Jannen jälkeen kasvoi vielä kolmella pikkusiskolla. Kouluaikanakaan ei vielä ollut viitteitä, että nyrkkeilykehä houkuttelisi jonain päivänä Katajistoa, vaan enemmänkin aika kului Kankaanpään urheilukentällä jalkapallon juniorijoukkueen maalivahtina. Joukkueen kuitenkin lopetettua toimintansa pelaajapulan vuoksi, oli myös Katajiston etsittävä itselleen uutta harrastusta.

Katajisto etsiytyi nyrkkeilysalille 17-vuotiaana kaverinsa kanssa, kuntonyrkkeilyyn kuntoa ja itseluottamusta kohentaakseen. Takana oli tuolloin peruskoulu keskinkertaisella menestyksellä ja menossa oli opinnot ammattikoulussa kuljetuspuolella. Vaikka kilpaileminen nyrkkeilyssä ei nuorta miestä tuolloin vielä kiehtonutkaan, oli kuitenkin selvää, että nyrkkeilysalin ilmapiiri tuntui paljon mielekkäämmältä kuin opiskelu.

Katajisto hankki itselleen kuorma-autonkuljettajan pätevyyden päädyttyään kouluttautumaan alalle lähinnä siksi, että sitä kautta sai hankittua ajokortin normaalia halvemmalla, toki tietenkin jonkunasteista kiinnostusta ajoneuvoja kohtaan kyti mielessä, mutta missään nimessä mitään täsmällistä unelma-ammattia ei mielessä vielä siintänyt. Opiskeluiden ja armeija-ajan jälkeen Katajisto työskenteli kotiseudullaan sekalaisissa ammateissa aina laskettelurinteen hoitajasta varastotyöntekijään kuntonyrkkeilyharrastuksen kulkiessa edelleen mukana.

Amatöörinyrkkeilijäksi
21-vuotiaana, keväällä 1999, heräsi viimein ajatus kilpaottelusta, yhdestä ottelusta. Niinisalossa, Kankaanpään kupeessa olevassa varuskuntakylässä, oli tulossa kesäkuun alussa Mervi Koskisen järjestämät paikalliset nyrkkeilykilpailut Koskisen omistaman pubin takapihan kehässä. Päätös kilpailuihin osallistumisesta syntyi vain noin kuukautta ennen ottelua ja uran ensimmäisessä kilpaottelussa vastaan asettui Turun Jyryä edustanut Mikael Puurula, jonka Katajisto kohtasi vielä viidesti myöhemminkin urallaan. Avausottelusta ei Katajistolle jäänyt kovan ennakkojännityksen lisäksi muuta muistikuvaa kuin 3-0 tappiomerkintä ottelukirjaan.

Vaikka ottelu oli Katajistolle vain ”once in a lifetime” –tyyppinen kokeilu, harjoittelu jatkui kuntonyrkkeilyn merkeissä, kunnes mies oli jälleen vuoden kuluttua samassa tilanteessa; Koskisen omistaman pubin takapihalla olisi kisat edessä. Tälläkin kertaa vastakkaiseen kulmaan asettui Puurula, mutta toisin kuin vuotta aiemmin, kesäkuussa 2000 voiton merkiksi nostettiin ylös Katajiston käsi. Tämä ottelu oli käänteentekevä Katajiston uralla, sillä nuorta nyrkkeilijää yhdessä Aki Hohkurin kanssa valmentanut Veli Koota kertoi Katajistolle – perisuomalaiseen tyyliin saunanlauteilla – tämän osallistuvan seuraavan kevään Suomen mestaruuskilpailuihin. Huomattuaan, ettei Kootan määräys ollut pelkästään saunankuumuudesta johtuvaa pilailua, alkoi Katajisto harjoittelemaan kilpailuihin tähtäävästi ja samalla ottelulistallekin alkoi tulla merkintöjä selvästi aiempaa tiheämmin.

1. SM-kulta
Aloittaessaan helmikuussa 2001 Helsingissä Töölön Kisahallissa järjestetyt SM-kisat Kankaanpään Seudun Leiskun riveissä Katajistolla oli tilillään 11 kamppailua, joista 6 oli päättynyt kankaanpääläisen voittoon. ”Olisi mukava saada joku mitali” oli Katajiston asenne kisoihin lähdettäessä, mutta tuskin mies itsekään osasi arvata, että paluumatkalle lähdettäessä hänellä olisi kultamitali mukanaan!

Matkalla kultamitalin voittamiseen Katajisto voitti ensimmäisellä kierroksella Robert Heleniuksen, seuraavassa ottelussaan Juho Haapojan, välierässä Sebastian Kekin ja finaalissa Petri Reiman. Nyrkkeilyä seuraavalle yleisölle nimet Helenius, Haapoja ja Reima kertovat nykyisin melko paljon, joten yllätysmestarista on puhuttava, vaikka Katajiston tavoin edellä mainitutkin urheilijat olivat tuolloin vasta kehittymässä huippuunsa.

Voitettuaan ensimmäisen Suomen mestaruutensa Katajisto pääsi maistamaan myös ensimmäistä kertaa tunnelmaa kansainvälisistä otteluista, kun kuukauden kuluttua latvialaiset, myöhemmin ammattinyrkkeilykehissäkin tunnetuiksi tulleet Aleksei Kosobokovs ja Aleksandr Borhovs, hävisivät Porissa järjestetyissä otteluissa Katajistolle.

2. SM-kulta
Katajistolle kertyi vuonna 2001 kaikkiaan 20 ottelua, joiden aikana Katajisto kehittyi huomattavasti saaden tililleen myös yhden Suomi – Ruotsi –maaotteluedustuksen. Maaliskuun 2002 SM-kilpailut järjestettiin jälleen Töölön Kisahallissa, jonne Katajisto matkusti myös puolustamaan edellisvuoden yllätysmestaruuttaan lähes samalla asenteella kuin oli lähtenyt ensimmäisiin SM-kisoihinsakin. Tällä kertaa kultamitalin kaappaamiseen tarvittiin vain kaksi ottelua, kun Janne Räsäsen Katajisto löi jo toisessa erässä ja finaalissa Robert Helenius kaatui niukasti pistein 24-22, vaikka moni ennakkoon uskoikin nuoren porvoolaisen vievän SM-kisarevanssin nimiinsä.

Toisen SM-kultamitalinsa jälkeen Katajisto jatkoi aktiivista ottelemista, vaikka pienet vammat silloin tällöin alkoivat kuulua urheilijan arkeen. Vakavampi tälli tuli syyskuussa 2002, kun Katajisto oli Tampereella vahvistamassa TVS:n seurajoukkuetta otteluissa USA:n joukkuetta vastaan. Tuolloin Katajisto joutui luovuttamaan ottelunsa kesken polvivamman vuoksi. Vaikka ensimmäisenä ajatuksena olikin lievempi vamma, paljasti seuraava sparriharjoitus, että jalka ei palaudu kilpailukuntoon ilman leikkaushoitoa.

Nälkä harjoitussalille oli tuolloin kuitenkin kova ja Katajisto aloitti paluunsa liian nopeasti. Pienet vammat vaivasivat koko ajan, eikä täysipainoinen harjoittelu täten ollut mahdollista. Vielä kun paluuvastustajat olivat kovatasoisia, ei paluu voittokantaan onnistunut, mikä puolestaan söi entisestään voittamaan tottuneen urheilijan motivaatiota. Päätös kevään 2004 tappiollisen SM-välieräottelun jälkeen olikin valmis: Janne Katajiston nyrkkeilyura on päättynyt.

Katajisto jatkoi kuitenkin pienen tauon jälkeen harjoittelua, ei tosin yhtä intensiivisesti kuin kilpaillessaan, sillä nyrkkeilijän on vaikea kokonaan irtaantua salin hikisestä ilmapiiristä. Lopulta vuoden 2007 aikana valmentaja Veli Koota yllytti jälleen Katajistoa pukemaan hanskat käsiinsä kilpailumielessä, kun syksyllä edessä häämötti kotikaupungissa järjestettävät kilpailut. Paluu kilpakehiin jäi kuitenkin vain neljän kuukauden ja kuuden ottelun mittaiseksi, kun motivaatio-ongelmat turnauksissa kiertämiseen söivät myös menestymismahdollisuudet heikon harjoittelumotivaation muodossa.

Ammattilaisuuteen
Katajiston luonteelle on tyypillistä, että mies tarvitsee valmentajakseen niin sanotun perseelle potkija –tyypin, jollainen Katajiston amatöörinä kahteen superraskaansarjan Suomen mestaruuteen luotsannut Veli Koota on täydellisesti ollut. Pitkä valmennussuhde näkyy tiiviinä ja hyvänä ystävyytenä salin ulkopuolella, mutta myös ehdottomana auktoriteettierona, kun astutaan harjoitussalin kynnyksen yli. Vuosien saatossa Koota oli oppinut tulkitsemaan Katajistoa ja kesällä 2008 valmentaja vaistosikin, ettei Katajiston viimeinen lyönti nyrkkeilykehässä välttämättä ollutkaan vielä isketty. Kun samaan aikaan Kootalle amatöörinyrkkeilystä jo vuosien takaa tutuksi tullut vaasalainen valmentajakollega Petro Koskimies puhui oman ammattinyrkkeilytallinsa perustamisesta, vahvistui kankaanpääläisparivaljakon mielenkiinto entisestään paluun kannalle, tälle kertaa tosin ilman paitaa ja kypärää; ammattinyrkkeilijänä.

Katajiston kirjoitti managerisopimuksen Koskimiehen kanssa syksyllä 2008 ja aikoi suorittaa debyyttinsä helmikuussa 2009 Vaasassa tallin ensimmäisessä ottelutapahtumassa. Miehen monesti reistailleet polvet kuitenkin päättivät toisin, sillä debyytin esteeksi tuli tähystysleikkaus, joka siirsi ensimmäistä paidatonta ottelua puolella vuodella, elokuulle 2009.

Ulvilan pesäpallostadion
”Jännitti ihan sikana!” on lause, jolla Janne Katajisto on jälkikäteen kuvaillut tunnelmiaan ammattilaisdebyyttinsä edellä. Osansa jännitykseen oli myös sillä, että Katajisto sai tottua heti ensimmäisestä ottelustaan alkaen siihen, että hän olisi nyrkkeilijä, jonka ympärille edustamansa Caramelito Promotions –talli aikoi tapahtumia järjestää. Satakunnassa, Ulvilan pesäpallostadionilla, järjestetyn ulkoilmanyrkkeilytapahtuman ennakkolehdistötilaisuudessa oli kuitenkin enemmän esillä promoottori Koskimies kuin luonteeltaan hiljainen ja niukkasanainen raskaansarjan debytantti. Itse ottelupäivänä jännitys kuitenkin katosi, kun Katajiston kehäänmarssimusiikkina toiminut Amorphiksen kappale alkoi soimaan ja mies marssi kehään. Tulos: voitto 1. erän tyrmäyksellä vartaloiskulla.

Manageri Koskimies työskenteli kovasti saadakseen suojatilleen otteluita säännöllisesti ja ensimmäisen ammattilaisvuoden aikana Katajisto nähtiinkin kehässä kaikkiaan kuudesti. Kaikki vastustajat, Unkarin Ferenc Zsalek, Latvian Jevgenijs Zolotovs, Tsekin Ladislav Kovarik, Latvian Dmitrijs Basovs kuin myös Liettuan Igoris Borucha joutuivat jakamaan debyyttiuhri Igor Evseevin kohtalon, eli toteamaan Katajiston paremmakseen. Kaikki voitot eivät kuitenkaan tulleet tyrmäyksellä, vaan kolmesti kankaanpääläinen joutui tahkoamaan voiton saavuttaakseen kehässä täydet erät. Katajiston vastustajien tasoa tasaisesti nostaen manageri Koskimies piti huolen siitä, ettei Katajisto saisi kyvyistään ja ammattinyrkkeilystä lajina täysin virheellistä kuvaa, vaan nälkä harjoitteluun kasvaisi samaa tahtia uran edetessä.

Idoleinaan Mike Tysonia ja Oscar De La Hoyaa pitävä Katajisto ei ole katunut ammattinyrkkeilyyn siirtymistä, sillä mies uskoo saavuttaneensa amatöörikehästä kaiken sen menestyksen ja opin, mitä olympiatyylinnyrkkeilyllä oli hänelle annettavanaan. Myöskään aikaisempi siirtyminen paidattomaan kehään ei kaivertele mielessä, sillä amatööriuran loppuvuosien vammat ja muut vastoinkäymiset kasvattivat miestä urheilijana ja johtivat Katajiston nykyiselle tasolleen.

Unelma Suomen mestaruudesta
Ammattilaisuralle lähtiessään Katajisto oli luonteelleen tyypillisesti erittäin vaatimaton tavoitteidensa suhteen: ”pari ottelua, kun saisi alle, niin voisi sitten katsoa, miltä tilanne näyttää”. Nyt unelmana silmissä siintää kuitenkin ammattilaisten SM-ottelu ja sen voittaminen. Tällä hetkellä SM-vyö on Katajiston hyvän ystävän ja harjoitusvastustaja Juho Haapojan hallussa.

Katajisto on tänä päivänä kahden alle kouluikäisen lapsen isä, joka asuu paritalon puolikkaassa lähellä Kankaanpään keskustaa hyvien harjoitusmahdollisuuksien lähellä. Ammattilaisotteluiden myötä mies on saanut amatööriuransa huippuaikojen tapaan paikallista näkyvyyttä ja ravintolan järjestyksenvalvojana toimiessaan asiakkaat lähestyvät usein Katajistoa kannustaen ja tulevista otteluista kysellen. Ihmisten kiinnostus uraa kohtaan onkin yksi motivaatiotekijä kankaanpääläisnyrkkeilijän elämässä, sillä mies haluaa tarjota yleisölleen aina viihdyttäviä ja vauhdikkaita otteluita, joihin Katajiston käsinopeudella ja hyvällä ottelusilmällä onkin erinomaiset edellytykset.

Loppuvuodesta 2010 Katajisto ottelee ensimmäistä kertaa kotikaupungissaan ammattinyrkkeilijänä. Hotelli-ravintola Kantrissa Kankaanpäässä 20.11. iskettävässä tapahtumassa Katajisto ottelee mahdollisesti uransa ensimmäisen mestaruusottelun. Sen jälkeen tiedossa on alkuvuodesta ottelu Vaasassa, jossa nyrkkeilijälle on neljän aiemman ottelun myötä alkanut jo kertyä omaa fanijoukkoa.

Marraskuinen kotikehän ottelu ei kuitenkaan ole Katajiston päätähtäin, vaan vaatimattomuudestaan huolimatta nyrkkeilijällä on nälkä kasvanut ja mies haaveileekin suuremmasta saaliista, jostain, jonka myötä ottelupalkkiotkin olisivat sellaiset, että Katajisto voisi toteuttaa unelmansa ja ostaa jotain sydäntään lähellä oleville omille lapsilleen. Ehkä marraskuisen Kankaanpään ja tammikuussa käytävän Vaasan ottelun jälkeen niin media kuin suomalainen nyrkkeily-yleisökin jo uskoo Katajiston unelmaan: ”Olin Suomen mestari amatöörinä ja voitin tuolloin Juho Haapojan, olen varma, että voitan hänet myös ammattilaisena”!


ARTIKKELIT
Ammattinyrkkeily.net