Julkaistu
16.05.2006
Charles ”Sonny” Listonin persoona on monien mielenkiintoistenristiriitaisuuksien ja salamyhkäisyyksien sävyttämä.

Raskaansarjan maailmanmestari 1962-63, ammattilaisena 1953-70


8.5.1932 - 30.12.1970


Ottelut 54 voitot 50 (39Ko) tappiot 4



Hädin tuskin luku- ja kirjoitustaitoista miestä pidettiin yksinkertaisena, mutta lähipiiri oppi tuntemaan hänet hänen terävästä huumoristaan. Hän oli vankilakundi, jota vastustajat ja jopa tavalliset ihmiset toden teolla pelkäsivät ja vihasivatkin, mutta usein hän osoitti myös olevansa lempeä ja ystävällinen henkilö. Hän on yksi harvoja nyrkkeilijöitä historiassa, jonka kyvyt hänen aikalaisensa arvostivat korkeammalle kuin seuraavat sukupolvet. Hänen kautensa mestarina jäi lopulta varsin vaatimattomaksi, mutta loiston päivinään hän oli yksi kaikkien aikojen ylivoimaisimmista raskassarjalaisista aikalaisiinsa verrattuna.

Arkansasin osavaltiossa silmänsä ensi kertaa avanneen Listonin syntymäajasta ei ole varmaa tietoa. Useimmiten syntymäpäiväksi mainitaan toukokuun 8. 1932, mutta arviot ovat vaihdelleet parilla vuodella. Joka tapauksessa Charles Liston syntyi hyvin vaatimattomiin oloihin peräti 24-lapsiseen perheeseen. Lapsena hänen isänsä pahoinpiteli sekä puolisoaan että lapsiaan toistuvasti, ja 13-vuotiaana Sonnyksi kutsuttu poika pakeni kotoaan St. Louisiin. Jo nuorena varsin kookas Sonny ajautui mukaan kaduilla päivystäneisiin rikollisjengeihin, ja voimakkaalle mutta täysin kouluttamattomalle Listonille lankesi osa jengin voimankäyttäjänä. Niinpä hänen tiensä vei jo vuonna 1950 vankilaan aseellisesta ryöstöstä, varkauksista ja pahoinpitelyistä.

Vankilassa Liston ymmärrettävästi katkeroitui yhteiskunnalle entisestään, mutta hänen elämänpolkunsa muuttui, kun hän kohtasi pastorit Edward Murphyn ja Alois Stevensin. Näistä jälkimmäinen oli perehtynyt jonkin verran nyrkkeilyyn ja alkoi opettaa Listonille lajin hienouksia. Nuorukainen osoittautui pian loistavaksi lahjakkuudeksi. Hän oli mitaltaan 186-senttinen ja painoi noin 95 kiloa, eli hän oli aikakautensa keskivertoraskassarjalaisia kymmenkunta kiloa painavampi ja fyysisesti valtavan voimakas. Lisäksi Listonin ulottuvuus oli ällistyttävät 213 senttiä, ja hänen ympärysmitaltaan 38-senttinen nyrkkinsä oli sarjan historian kookkain.

Kehässä Liston oli kaikin puolin pelottava ilmestys. Hän kehitti itselleen kuuluisan, pelottavan tuijotuksen, ”Sonny Liston Stare-outin”, jolla hän sai vastustajansa polvet tutisemaan jo otteluiden kättelyseremonioiden aikana. Kehässä hän päästi kaiken kurjassa lapsuudessaan ja vankilavuosinaan kokoamansa raivon irti, ja jälki oli pelottavaa. Liston löi jokaisen koukkunsa kuin olisi halunnut murskata vastustajansa, ja hänen iskuvoimansa kuuluu lajin historian parhaisiin. Hänen pitkä vasen jabinsa oli myös yksi painavimpia lajissaan, hän kykeni jopa tyrmäämään vastustajia sillä. Liston itse tuntui olevan immuuni kaikenlaiselle kivulle ja lyönneille: vastarinnasta välittämättä hän marssi kehässä eteenpäin ja rusikoi vastustajansa tappioon. Suurlupauksen ainoa heikko kohta oli jalkatyö: hieman kömpelönä ja taktiikoiltaan yksinkertaisena Liston ei uransa alussa aina saanut vastustajiaan kiinni ja joutui siten tyytymään pistevoittoihin. Iskujenvaihdosta hänen kanssaan ei selvinnyt kukaan.

Vankilan mestaruuden ja jokusen amatööriturnauksen voitettuaan Liston ryhtyi heti vankilasta päästyään ammattilaiseksi. Ensimmäisen kamppailunsa hän voitti puolessa minuutissa, ja siitä alkoi vakuuttava nousu kohti huippua. Ainoa takaisku sattui 1954, kun muuten tuntemattomaksi jäänyt Marty Marshall -niminen nyrkkeilijä mursi Listonin leukaluun ja voitti tämän pistein. Syyksi Liston kertoi myöhemmin, että hän oli erehtynyt nauramaan pelleilyyn taipuvaiselle vastustajalleen suu avoinna, ja Marshallin isku oli yllättänyt hänet. Myöhemmin Liston nujersi Marshallin kahdesti.

Vankila-ajat eivät kuitenkaan olleet vielä Listonilta täysin takanapäin. Vuonna 1956 hän löi virkatehtävissä ollutta poliisia ja joutui jälleen kiven sisään vuodeksi. Kaiken kaikkiaan hänet pidätettiin peräti 21 kertaa. Näistä ajoista Listonille ilmeisesti jäi hieman vinoutunut asenne yhteiskuntaan niin, että hän ihannoi rikollisia. Listonin uran taustavoimat jäivät loppuun saakka hieman hämäriksi kaikille ulkopuolisille, mutta tiedossa on, että nyrkkeilymaailmaa muutenkin noina aikoina hallinneet gangsterit olivat sotkeutuneet hänenkin asioihinsa. Liston toimi pitkän aikaa erään rikollisliigan johtajan henkivartijana, ja myös hänen managerin tehtäviään hoitivat alamaailman miehet. Näistä syistä, samoin kuin mittavasta rikosrekisteristäänkin johtuen Listonia ei aina kelpuutettu kehään. Esimerkiksi New Yorkissa hän ei päässyt ottelemaan koskaan.

Liston palasi vankilasta kehään 1958, ja silloin hän murtautui ryskyen maailman huipulle. Raskaansarjan mestaruutta piti hallussaan yleisön suuri suosikki, Helsingin olympialaisten kultamitalisti Floyd Patterson. Valmentaja-managerinsa Cus d’Amaton ohjeiden mukaisesti Patterson vältteli koko mestaruuskautensa ajan kovimpia haastajiaan, ja tyytyi yleensä kohtaamaan toisen luokan tekijöitä. Koska noihin aikoihin ei ollut olemassa nyrkkeilyliittoja vaatimassa mestaria kohtaamaan ykkösrankattuja iskijöitä, menettely onnistui ja Pattersonin parhaat haastajat joutuivat katselemaan MM-otteluita sivusta. Tällaisten syiden vuoksi nykyisin häpeälliseen tilaan vajonneet nyrkkeilyliitot alun perin perustettiinkin.

Kun mestaruusottelua ei ollut luvassa, Liston kohtasi kaikki aikakauden muut huippuhaastajat ja jälki oli tuhoisaa. Eräs Ben Whitehurst kesti hänen kanssaan täydet erät, samoin kuin ulottuva taitonyrkkeilijä, pitkän aikaa huipun tuntumassa kilvoitellut Eddie Machen. Näistä miehistä Machen yritti pitää Listonin kanssa puolensa punnitustilaisuudessa ja totesi tälle: ”Et pelota minua.” ”Älä siitä huoli, tänä iltana kehässä tulet pelkäämään”, kuului Listonin vastaus. Machen käytti suurimman osan ottelusta perääntymiseen ja likaisiin lyönteihin selvitäkseen kamppailusta ehjin nahoin.

Muut vastustajat eivät Listonin kyydissä kauaa vanhentuneet. Vuosien 1958-63 välisenä aikana kukaan muu ei selvinnyt Listonin edessä yli kahdeksaa erää. Sisukas valkoihoinen sluggeri Mike DeJohn kaatui kuudennessa. Listonin jälkeen Pattersonin toisena haastajana ollut, vuosikaudet tilaisuuttaan MM-kehään kärkkynyt ja lopulta sinne vasta vuonna 1967 päässyt taituri Zora Folley lakosi kolmannessa erässä. Jättikokoinen kuubalainen Nino Valdez, jota itsensä Rocky Marcianonkin väitettiin aikoinaan pelänneen, ei kestänyt sen kauempaa. Aikakauden pelätyin tyrmääjä, yhteensä 61 miestä kaatanut Cleveland ”Big Cat” Williams onnistui murtamaan Listonin nenän, mutta hävisi niin ikään kolmannessa. Uusintaottelussa Listonin tahti parani vielä erän verran. Useille hänen vastustajilleen jouduttiin lupaamaan erityispalkkioita Listonin kohtaamisesta, ja kaikki aikakauden parhaat eivät halunneet hänen kanssaan samaan kehään ollenkaan. Esimerkiksi Henry Cooperin avustajat pitivät brittimestarin kaukana sarjan läpi raivonneesta Listonista. Samaan aikaan kun Liston tyhjensi kehää vastustajista, Patterson ehti hävitä tittelinsä Ruotsin Ingemar Johanssonille, ja nämä kaksi kävivät vuosina 1959-61 kolmen kamppailun sarjan. Myöskään Johansson ei tarjouksista huolimatta koskaan halunnut kokeilla onneaan Listonin kanssa.

Näinä vuosina Liston osoitti ylivoimaa, jota lajin huipulla on harvoin nähty. Nyrkkeilyn asiantuntijat ylistivät hänen kykyjään, mutta tavallisten kansalaisten mielipide oli usein toinen. Listonia ei haluttu maailmanmestariksi, hän ei kerta kaikkiaan päässyt eroon rikollisen maineestaan, vaikka hän sitä kovasti yrittikin. Lopulta presidentti John F. Kennedy totesi erään päivällisen yhteydessä Pattersonille, että olisi kiinnostavaa nähdä tämän kohtaavan Liston. Patterson myös valmentajansa ohjeiden vastaisesti suostui kamppailuun, jos Liston kykenisi voittamaan saksalaisen Albert Westphalin. Tilaisuutensa vainunnut Liston nukutti Saksan mestarin avauserässä jabillaan.

25. syyskuuta 1962 Liston pääsi viimein MM-kehään kohtaamaan Pattersonin. Liston oli kamppailun etukäteissuosikki vedonlyöjien keskuudessa, mutta moni uskoi ja ainakin toivoi erittäin nopean Pattersonin kykenevän pysymään poissa kankeamman Listonin moukarinyrkkien tieltä. Maanisella vimmallaan hyökännyt Liston kuitenkin runteli Pattersonia koukuillaan alusta asti ja päätti hakkuut tyrmäykseen ajassa 2,06 ensimmäistä erää. Kymmenen kuukautta myöhemmin miehet kohtasivat uusinnassa. Kamppailu kesti vain neljä sekuntia kauemmin, ja sillä kerralla Patterson ehti ottaa lukua kolmesti. Heikosti iskuja kestäneellä Pattersonilla ei ollut kerta kaikkiaan mitään keinoa vastata Listonille lähikamppailussa. Hän ei kyennyt sitomaan karhumaisen vahvaa vastustajaansa, eikä hänen terävillä iskuillaan ollut Listoniin lainkaan vaikutusta, kun taas Listonin pommitus mursi hänen vastarintansa nopeasti. Kaikesta huolimatta Patterson otteli maailman huipulla vielä vuosikymmenen verran ja nujersi koko joukon 1970-luvun parhaita miehiä, mikä sekin kertoo jotakin Listonin tehosta.

Mielipiteet Listonista jakautuivat jyrkästi kahtia, lähinnä nyrkkeilyn asiantuntijoiden ja tavallisten kansalaisten kesken. Asiantuntijat pitivät häntä jo varauksetta yhtenä kaikkien aikojen suurimmista mestareista aivan Joe Louisin, Jack Johnsonin ja Rocky Marcianon rinnalla, The Ring -lehden kuuluisa perustaja Nat Fleisher ehti jo nostaa hänet kaikkien aikojen ykkösnimeksikin. Yleisöltä ei kuitenkaan sympatiaa herunut. Liston teki 1963 kiertueen Euroopassakin, mutta sitä jouduttiin lyhentämään yleisön vähäisen mielenkiinnon vuoksi. Liston pistäytyi myös Suomessa, jossa hän sentään houkutteli Linnanmäelle suuren yleisöjoukon. Vastustajaa Suomesta ei mestarille tietenkään löydetty edes näytösotteluun, ja niinpä Liston tyytyi hyppäämään narua musiikin tahdissa lavalle rakennetussa kehässä. Lentokentällä Listonia haastatteli radiotoimittaja Paavo Noponen. Noponen kertoi Listonille, että Suomessa saatetaan heittää ravintoloista ulos, jos asiakas ei käytä kravattia. ”I’m here to make love, not trouble”, totesi Liston ajan hengessä. ”Haluaisinpa nähdä miehen joka sitä yrittää”, kommentoi myös Noponen.

Listonin nimi ei ollut useinkaan uutisissa noina aikoina. Ystäviensä sekä vaimonsa Geraldinen mukaan hän kaipasi ainoastaan jonkinlaista hyväksyntää, mutta sitä hän ei koskaan tavoittanut. Hänet nähtiin yksinkertaisena ja vaarallisena miehenä, josta oli syytä pysyä kaukana. Kiinnostavaa kyllä, näihin aikoihin eräs lehtitoimittaja kertoi nähneensä Listonin vierailevan lastensairaalassa. Tämä ei ollut tiedottanut tapahtumasta mihinkään eikä tavoitellut itselleen parempaa julkisuuskuvaa, vaan kävi yksinkertaisesti ilahduttamassa lapsia ja viemässä näille tuliaisia.

Seuraavan kerran Listion nähtiin kehässä nyrkkeilemässä 25. helmikuuta, kun häntä vastaan asettui nuori rääväsuu Cassius Clay. Tämä myöhemmin Muhammad Aliksi nimensä muuttanut nuorukainen järjesti ennen kamppailua ennennäkemättömän shown. Hän nimitti Listonia isoksi, rumaksi karhuksi ja kävi häiriköimässä tämän harjoituksissa karhunrautojen kanssa. Asiantuntijat pitivät Clayta lähinnä kovaäänisenä vitsinä, eikä Listonkaan kantanut tulevasta vastustajastaan huolta. Liston kertoi suurimman hankaluutensa olevan, kuinka hän saisi nyrkkinsä ulos haastajan suuresta suusta. Clay ennakoi voittavansa ottelun kahdeksannessa erässä, kun taas Liston totesi ykskantaan, että kaksi erää riittäisi. Ottelun alkuvalmisteluissa näkyi ehkä jollakin tavalla Listonin tietynlainen oppimattomuus. Clayn teatteri sai hänet hämmentymään, eikä Liston tiennyt, pelkäsikö vastustaja häntä vai oliko tämä vain täydellinen sekopää. Ensimmäistä kertaa suuri yleisö asettui Listonin taakse. Suurisuisesta nuorukaisesta ei pidetty, vaan Listonin toivottiin sulkevan tämän suun. Vedonlyönnit kulkivat mestarin hyväksi suhteessa 7–1.

Suomeenkin televisioidussa kamppailussa Clayn saama psykologinen etu oli ilmeinen. Liston loi Clayhyn häijyn tuijotuksensa ennen kamppailua, mutta Clay ainoastaan irvisteli tälle ja huusi ”I’ve got you now Chump!” Heti ensimmäisessä erässä Clay aloitti ennennäkemättömän keveän ja nopean tanssinsa. Hän kierteli kehää ja napsi silmää nopeampaa jabiaan kohti Listonia. Liston seurasi perässä, mutta ei millään pysynyt nuoren haastajan tahdissa mukana. Hän kyllä löi Clayn vartaloon rajuja koukkuja, mutta ei onnistunut hidastamaan haastajansa liikettä. Ottelun kolmannessa erässä Clay ahdisti Listonin nopeilla sarjoilla köysiin ja mestarin epätoivo lisääntyi, kun Clay iski hänen kasvoihinsa haavankin, ensimmäisen koko Listonin uralla.

Kamppailu oli kuitenkin vähällä saada dramaattisen käänteen. Neljännen erän jälkeen tuskainen Clay valitti silmiensä olevan kuin tulessa, sillä niihin oli joutunut jonkinlaista salvaa, jota Listonin kulmamiehet olivat käyttäneet tämän silmäkulmien paikkaamiseen ja jota oli päätynyt myös mestarin kintaisiin. Clay halusi luovuttaa ottelun, mutta valmentaja Angelo Dundee pakotti hänet jatkamaan. Viidennessä erässä sokaistuneelta näyttänyt Clay pakeni minkä ehti, ja Liston haki vimmatusti tyrmäystä siinä onnistumatta. Kuudenteen erään mennessä myrkky oli valunut Clayn silmistä pois, ja tämä otti taas kamppailun hallintaansa. Kuudennen erän jälkeisellä erätauolla Liston täysin yllättäen luovutti kamppailun valitellen vasemman olkapäänsä kipua. Liston oli kuitenkin lyönyt vasenta koukkuaan koko kamppailun ajan, joten ilmeisempää oli, että hän yksinkertaisesti luopui huomatessaan, ettei kyennyt lyömään nuorta haastajaansa. Ottelun lopputulos oli jättiyllätys koko nyrkkeilymaailmalle, ja monet epäilivät sitä jopa sovituksi, mistä ei kuitenkaan ole ilmennyt näyttöä.

Kamppailun lopputulos jätti Listonin sarakkeeseen tahran, mutta vielä puhuttavampi oli miesten uusintaottelu vuonna 1965. Tappiosta sisuuntunut Liston harjoitteli kovemmin kuin koskaan urallaan. Hieman ennen kamppailun toteutumista Muhammad Aliksi nimensä muuttanut mestari joutui kuitenkin tyräleikkaukseen ja kamppailu siirtyi. Listonin ympärillä vallitsivat mielialat, joiden vuoksi mikään suuri kaupunki ei halunnut kamppailua hoitaakseen, ja niin se käytiin piskuisessa Lewistonissa Mainen osavaltiossa. Puheet siitä, että alamaailma olisi ollut sotkeutuneena otteluun, velloivat jatkuvasti. Liston yritti valmentautua uudestaan, mutta mikään ei enää onnistunut. Tarinoiden mukaan hänen valmentajansa joutuivat jopa maksamaan tämän sparrivastustajille, jotta nämä antoivat Listonin näyttää hyvältä julkisissa harjoituksissa ennen ottelua. Tästä kaikesta huolimatta Liston oli jälleen ottelun suosikki, tosin nyt enää suhteessa 8-5.

Ottelun ensimmäisessä erässä Ali tanssi jälleen Listonia pakoon. Yhtäkkiä hän kuitenkin löi Listonia ilmiömäisen nopealla, mutta kevyen näköisellä oikealla, jota läheskään kaikki eivät edes huomanneet. Liston putosi kanveesiin ensimmäisen kerran urallaan. Ali jäi seisomaan hänen vierelleen ja karjui Listonia nousemaan. Kehätuomari Jersey Joe Walcott yritti ajaa Alia puolueettomaan kulmaukseen siinä onnistumatta, kun Liston makasi yhä maassa, eikä lopulta muistanut laskea lukua ollenkaan. Viimein Liston kömpi jaloilleen ja miehet vaihtoivat vielä muutaman iskun, kunnes Walcott julisti Alin tyrmäysvoittajaksi. Vielä nykyisinkin monet ovat varmoja siitä, että Liston syystä tai toisesta hävisi ottelun tahallaan, minkä tämä itse tietysti kiisti. Videonauhojen perusteella jokainen voi tehdä omia johtopäätöksiään.

Näiden kamppailujen jälkeen Listonia ei enää vihattu vaan suorastaan halveksittiin. Aiemmat loistavat saavutukset unohtuivat, ja vaikka Liston jatkoi uraansa, siihen ei kiinnitetty enää huomiota. Näin siitäkin huolimatta, että Liston pysyi vielä muutaman vuoden sarjan huipulla ja tyrmäsi miehiä, joita vastaan uusien lupausten taustajoukot eivät suojattejaan päästäneet. Hän nujersi esimerkiksi arvostetut Amos Johnsonin ja Henry Clarkin tyrmäyksellä. Listonia myös välteltiin edelleen, esimerkiksi nousuaan kohti huippua tehnyt Joe Frazier avustajineen pysytteli kaukana ex-mestarista. Näinä aikoina raskaan sarjan huippua kohti alkoi marssia myös tuleva suuri maailmanmestari George Foreman. Kaikkien aikojen kovaiskuisimpana miehenä useissa yhteyksissä pidetty Foreman ystävystyi Listonin kanssa ja miehet sparrasivatkin yhdessä. Foreman kertoi myöhemmin hämmästelleensä, kun hänen kuolettavilla iskuillaan ei tuntunut olevan mitään vaikutusta Listoniin.

Pikku hiljaa aika kuitenkin ajoi lopullisesti Sonnyn ohi. Vuonna 1969 nouseva tähti Leonis Martin tyrmäsi Listonin. Entinen mestari nähtiin kehässä vielä 1970, jolloin hän päätti uransa tyrmäysvoittoon Chuck Wepneristä. Hieman myöhemmin uutiset kertoivat Listonin kuolemasta. Hänen kuolinpäiväkseen mainitaan 30. joulukuuta, mutta siitä ei ole täyttä varmuutta, sillä hänen vaimonsa oli tuohon aikaan matkoilla. Myöskään ei tiedetä, mihin Liston lopulta kuoli, sillä ruumiinavauskaan ei selvittänyt asiaa. Huhuja on liikkunut esimerkiksi siitä, että järjestäytynyt rikollisuus olisi ollut tapauksen taustalla. Listonin tiedetään myös käyttäneen heroiinia ainakin elämänsä viimeisinä vuosina. Listonin ottelulistaksi jäi 50 voittoa, neljä tappiota ja 37 tyrmäystä.

Listonin arvonanto on vaihdellut runsaasti vuosien saatossa. Uransa parhaina vuosina hänet nostettiin kaikkien aikojen parhaiden joukkoon, kun taas pian Ali-otteluiden jälkeen hänen nimensä poljettiin alas. Nykyisin hänen maineensa on jälleen ollut nousussa, ja esimerkiksi The Ring -lehti rankkasi taannoin hänet kaikkien aikojen seitsemänneksi parhaaksi isoksi mieheksi. Hänen ylivoimansa 1950-60 -lukujen taitteessa oli sellainen, ettei vastaavaa ole useinkaan nähty. Toisaalta hänen uransa huipulla katkesi lopulta nopeasti, vaikka tappio Alille ei häpeä olekaan. Eteenpäin Listonia auttoi myös hänen aikalaisiin verrattuna mittava fysiikkansa. Nykyaikana olisi vaikea kuvitella, että Listonin kokoinen mies kykenisi enää jyräämään tämän päivän jättimäisiä raskassarjalaisia tieltään.

Millainen persoona Liston loppujen lopuksi siis oli? Aikalaislähteet kuvaavat hänet yleensä rikolliseksi, pahaksi ja synkäksi mieheksi. Sen sijaan George Foreman ylisti Listonia miellyttävänä kaverina, ja myös esimerkiksi raskaan keskisarjan maailmanmestari Jose Torres nimitti Listonia älykkäimmäksi koskaan tapaamakseen nyrkkeilijäksi. Lopullisen totuuden nyrkkeilyn historian erikoisimpiin kuuluvasta hahmosta kätkee nykyisin Las Vegasissa sijaitseva hauta.

-Janne Romppainen-


ARTIKKELIT
Ammattinyrkkeily.net